Maalämpö asennus ahkera suunnittelu

Huolellinen suunnittelu on onnistuneen toteutuksen avaintekijä. Hyvän ja toimivan maaläm- pöjärjestelmän edellytyksinä ovat huolellinen suunnittelu, mitoitus ja asennus.

Lämmönkeruuputkiston japorakaivon oikea mitoitus

Lämmönkeruuputkistossa kierrätetään jäätymätöntä nestettä, joka lämpenee muutaman asteen sen kierrettyä putkiston läpi. Lämpöpumpputoimittaja osaa laskea luotettavasti, kuinka laaja lämmönkeruupiiri tarvitaan. Liian pieni lämmönkeruuverkosto ei pysty tuottamaan riittävästi lämpöä. Keruupiirin oikea mitoitus vaikuttaa vähintään yhtä paljon järjestelmän toimintaan kuin itse lämpöpumppu ja sen teho. Mitoitukseen vaikuttavat myös talon vaatima lämmitysteho sekä maaperän ominaisuudet. Porakaivo on nykyään yleisin lämmönlähde. Se sopii hyvin pienille tonteille ja saneerauskohteisiin. Kallioon poraa- minen on helpompaa ja halvempaa kuin maahan poraaminen, sillä maa- han porattaessa on porausreikään työnnettävä suojaputki, joka pitää reiän auki ja estää pintavesien pääsyn pohjaveteen. Porakaivon syvyyteen vaikuttavat muun muassa rakennuksen lämmöntarve ja porakaivon vedentuotto. Veden saanto lisää lämpökaivosta talteen otettavan energian määrää, mutta kaivon ei välttämättä tarvitse tuottaa vettä. Mikäli vettä ei saada, kaivo yleensä täytetään vedellä.

Porakaivon maksimisyvyys on käytännössä 200–250 metriä. Aktiivisella syvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon osuutta, joka on vuoden ympäri veden täyttämä. Jos yksi kaivo ei tuota riittävästi lämpöä, porataan useampia kaivoja vähintään 15–20 metrin välein. Etäisyys naapurin lämpökaivoon on myös huo- mioitava. Porakaivon lämpötila vaihtelee vain 2–3 astetta vuoden aikana. Porakaivoa voidaan käyttää kesällä viilentämiseen. Porakaivon vettä ei saa käyttää talousvetenä. Jos kaivo tuottaa vettä niin paljon, että sitä saadaan käyttöön imupumpulla, sitä voidaan käyttää esim. puutarhan kasteluun.

Lämpöä pintamaasta

Vaakaputkisto on mahdollinen ratkaisu, jos tontti on riittävän suuri. Se on hieman edullisempi hankkia kuin porakaivo. Kosteasta savimaasta saadaan enemmän lämpöä kuin hiekkamaasta. Kivinen maaperä ei sovellu vaakaputkistolle hyvin, sillä roudan liikuttamat kivet saattavat vaurioittaa putkistoa. Vaakaputkisto asennetaan noin metrin syvyyteen, yleensä vähintään 1,5 metrin välein. Putkistoa ei kannata asentaa kulkureittien ja pihateiden alle, sillä niiden alla putkisto on suojattava roudalta eikä niiltä kohdin saada lämpöä talteen. Rakennuskuutiota kohden tarvitaan 1–2 metriä putkea ja putkimetriä kohden noin 1,5 neliötä tonttimaata. Pintamaan lämpötila vaihtelee vuoden aikana kymmenisen astetta. Kesällä maa lämpiää ja talvella viilenee sekä sään että lämmönkeruupiirin vaikutuksesta. Pihan käyttöä putkisto ei haittaa.

Maalämpöpumpun mitoitus

Maalämpöpumput mitoitetaan joko täystai osateholle. Molemmilla tavoilla voidaan toteuttaa hyvin toimiva maalämpöjärjestelmä. Osateholle (60–80%) mitoitettu lämpöpumppu tuottaa noin 95 % vuotuisesta lämpöenergiasta, loppuosa etenkin kovimmilla pakkasilla tuotetaan yleisimmin varaajan sähkövastuk- sella. Esimerkiksi, jos talon tehon tarve on 9 kilowattia (kW), siihen voidaan valita 8 kW:n tehoinen lämpöpumppu. Täysteholle mitoitettu lämpö- pumppu kattaa kaiken lämmityksen ja lämpimän käyttöveden energiantarpeen kovimmillakin pakkasilla ilman lisävastuksia.

Maalämpö asennus ahkera suunnittelu

Lämmönkeruuputkiston japorakaivon oikea mitoitus

Lämpöä pintamaasta

Maalämpöpumpun mitoitus

Maaküte Infoportaal

Maaküte Infoportaal

Kasulikud infoallikad

Maalämpö asennus ahkera suunnittelu

Lämmönkeruuputkiston japorakaivon oikea mitoitus

Lämpöä pintamaasta

Maalämpöpumpun mitoitus

Maaküte Infoportaal

Maaküte Infoportaal

Kasulikud infoallikad

Ettepanekud